5
ISRAELIN UHKA
Koviakin saimme kokea. Maailman sotahullut piirit tappelivat pitkin maita ja mantuja. Se ei meitä haitannut, kunhan vain jättäisivät meidät rauhaan. Olin juuri sinä kesänä aloittamassa koulunkäynnin, kun Israel otti yhteen arabien kanssa. Koska arabeilla ei ollut paukkuja tarpeeksi eikä taitoakaan nykyaikaiseen koneelliseen sotaan, ottivat he pahasti turpaansa. Israel alkoi vyöryä tankeillaan Siinaille. Se oli Oulun ämmien mielestä kannaltamme paha juttu.
- Nyt on tosi kysseessä, kuulin Laatikaisen elefanttitautisen ämmän keuhkoavan pyykkituvassa.
Äitimuori oli heti jutussa mukana, koska muisti hämärästi lapsuudessaan eläneensä sotatoimialueella Kuusamon korvissa etappien ja desanttien uhatessa koko ajan tulla tappamaan koko talonväen heinäpellolle. Kauneimmat naikkoset otettiin huhujen mukaan matkaan viihdyttämään puutteessa ollutta partiota.
- Mitä jos ne Epyktin vallattuaan lähtevät seuraavaksi Venäjälle? Niiden reitti kulkee täsmälleen Oulun kohdalta. Miten meidän silloin käy? Mehän oltiin Saksan aseveljiä. Ei ne sitä jätä kostamatta.
En tajunnut maailmanpolitiikan kiemuroista mitään, mutta jotenkin ajatus mustaan silmälappuun sonnustautuneen Moshe Dayanin johtamasta siionistiarmeijasta Oulun kaduilla tuntui pelottavalta ajatukselta.
- Miksi ne ryssien kimppuun? kysyin.
- Älä nyt hullujas kysele! Ne haluaa saman tien käydä selvittämässä välit ryssien kanssa.
- Miksi?
- No nehän panivat israelilaiset sodan aikana keskitysleireihin eri puolille Venäjää. Ryssät on niiden seuraava kohde, sanokaa minun sanoneen, äitimuori toisti siihen sävyyn, että se sota vaikutti hävityltä jo ennen kuin Israelin armeija edes saatiin pakatuksi Siinain satamissa laivoihin matkalle kohti Toppilan satamaa.
Huhu Israelin pillunhimoisen armeijan saapumisesta alkoi levitä Oulun keskustan kortteleissa. Uskovaiset alkoivat rukoilla ja veisata siihen malliin, että lopulta niiden luukuista kannettiin pyörtyneitä kiimaisia ämmiä. Keskustaan alkoi iltaisin kertyä yhä enemmän porukkaa aistimaan lopunajan tunnelmia. Lahkosaarnaajat tajusivat vihdoinkin koittaneen hetkensä panna kerta heitolla rahoiksi. Uskonnollisessa hurmoksessa saarnamiehet onnistuivat saamaan pelon nautinnosta vaikeroineet ja vääntelehtineet vanhat piiat testamenttaamaan heille koko maallisen omaisuutensa. Lahkosaarnaajat saivat todistaa taivaasta vihdoinkin satavan mannaa.
Koska israelilaisia ei alkanut kuulua ja lahkosaarnaajat olivat saaneet asiansa toimitettua, alkoi innostus tuonpuoleisiin hiipua. Porukat palasivat pettyneinä koteihinsa. Oulunsalon lestadiolaisisät purkivat seurojen aiheuttamaa hermopainetta panemalla vaimonsa paksuiksi, jos ne eivät olleet jo lähtiessä, tai tulleet reissun aikana ihmeenomaisesti synnittömästi siitetyiksi. Ne joiden eukko oli jo paksuna, lähtivät yökausiksi juoksemaan kiimaisina pitkin metsiä. Sieltä kuului kauhea möly erityisesti kovilla pakkasilla, jolloin ilmakehä taittoi äänet kilometrien päähän meidän nokelalaisten niskaan.
- Vittu kun nuo osaavatkin olla tyhmiä, isäukko tuumi. – Ei ne jutskut uskoisi silmiään ja korviaan jos ne tästä lähtisivät pyyhkäisemään ryssien kimppuun. Tajuaisivat iskeneensä vikapaikkaan ja hyppäisivät takaisin laivoihinsa.
Äitimuori fundeerasi perimmäisiä kysymyksiä jatkossakin pyykkituvassa.
- En muista kuka, mutta joku sanoi, että kun ne ampuvat raketin tulee kauhea myrsky. En muista tuliko se tänään, mutta näin päivinä ne aikoivat ampua, äitimuori päivitteli.
- Ketkä ne?
- En tiedä, mutta siitä puhuttiin uutisissa eilen tai toissapäivänä. Mutta ei kai ne ole ampuneet…
- Mikseivät muka ole ampuneet? Siellähän on myrsky, ihmettelin.
- Eihän nuo ole uutisissa vielä maininneet ampumisesta. Mutta nuo myrskyt osoittavat niiden rakettien panevan ilmakehän sekaisin.
- Kai se on totta, jos uutisissa ovat kertoneet. Mitä sapuskaa?
- Kalapullia.
- Ei voi olla totta! Taas kalapullia.
- Ne on niin hyviä, että jos saisin päättää ei meillä muuta syötäisikään.
- Eihän meillä paljon muuta syödäkään, kun se yksi kouho haalaa jatkuvalla syötöllä kaloja Koppanasta. Se on paskamuonaa!
- Ei ole. Kalapullat ovat ravitsevaa ruokaa, jota lihamyllyllä saadaan helposti jauhetuksi ja ne ovat halpaa herkkua. Ajatteleppa Biafran nälkiintyneitä lapsia, niin jo tulee toinen ääni kelloon.
perjantai, 5. helmikuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

0 kommenttia:
Lähetä kommentti